Historia

Savonlinnan Oopperajuhlien synty nivoutuu kiinteästi Suomen kansallistunnon voimistumiseen ja maan itsenäistymiseen vuosisadan alussa. Kun maailman oopperalavoilla mainetta niittänyt suomalainen sopraano ja tulisieluinen patriootti Aino Ackté kävi 1907 Olavinlinnassa järjestetyssä Nuorsuomalaisen puolueen (vaalein valittu kansanedustuslaitos oli aloittanut toimintansa Suomessa samana keväänä) juhlatilaisuudessa, hän oivalsi heti kuinka verrattomat puitteet vuonna 1475 rakennettu keskiaikainen linna tarjoaisi oopperajuhlille. "Yliluonnollisen ihanan järvimaiseman" keskellä kohoava romanttinen linna vetoaisi hänen mielestään keneen tahansa ja olisi siksi ihanteellinen näyttämö kukoistukseen puhkeamassa olevan Suomen säveltaiteen esittelemiseksi.

Ensimmäiset oopperajuhlat pidettiin kesällä 1912. Aino Ackté lunasti lupauksensa ja teki Olavinlinnasta suomalaisen oopperataiteen tyyssijan – viitenä kesänä linnassa esitettiin viisi suomalaista oopperaa, esillä oli siis käytännössä miltei koko siihen asti Suomessa sävelletty oopperatuotanto. Lisäksi v. 1930 koettiin myös Oopperajuhlien ensimmäinen kantaesitys, Ilmari Hannikaisen laulunäytelmä Talkootanssit. Ainoana ulkomaisena oopperana oli Charles Gounodin Faust; teoksen naispääosa, Margareta, oli Aino Acktén loistorooleja. Ensimmäinen maailmansota, Venäjän vallankumous, Suomessa puhjennut sisällissota ja niitä seuranneet taloudelliset vaikeudet romahduttivat Aino Acktén suuret suunnitelmat, mutta tapahtuman maine oli ehtinyt jo levitä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Uusi alku

Oopperajuhlaperinne katkesi lähes neljäksi vuosikymmeneksi. Ensimmäiset suunnitelmat, jotka johtivat festivaalin uuteen alkuun, laadittiin 1960-luvun alkupuolella. Jo vuodesta 1955 järjestetyt Savonlinnan musiikkipäivät otti ohjelmaansa oopperakurssin v. 1962. Kurssilla opettajana olleen wieniläisen kamarilaulajan Peter Kleinin mielestä Olavinlinna sopisi mainiosti oopperakurssin esityksen näyttämöksi. Muutaman kesän ajatusta kypsyttelivät Kleinin lisäksi myös savonlinnalaiset ooppera-aktiivit Viljo Virtanen, Pentti Savolainen ja Pertti Mutka. Suomalais-itävaltalaisen kvartetin ideat ja suunnitelmat kasvoivat yhä kunnianhimoisemmiksi ja lopulta esitettäväksi teokseksi valittuun Beethovenin Fidelioon haluttiin opiskelijoiden lisäksi myös toinen, suomalaisista huippusolisteista koottu miehitys. Vuosien suunnittelu huipentui kesällä 1967: Fidelion televisioidussa ensi-illassa linnanpihan täyttäneen yleisön joukossa kunniavieraana oli myös tuolloinen Suomen presidentti, Urho Kekkonen. Savonlinnan Oopperajuhlat oli saanut uuden, loistavan alun! Oopperajuhlat on kasvanut viikon tapahtumasta kuukauden mittaiseksi kansainväliseksi festivaaliksi. Sen kävijämäärä on noin 60 000, siitä runsaat 10 prosenttia on ulkomaalaisia. Savonlinnasta on tullut käsite oopperanystävien keskuudessa kautta maailman. Juhlien taiteellinen taso herätti jo 1970-luvulla laajalti kiinnostusta ja ihailua, etenkin kun tapahtuman taiteellinen johtaja, maailmankuulu basso Martti Talvela, toimi tinkimättä pyrkiessään samaan päämäärään kuin aikanaan Aino Ackté - Savonlinnan tuli saavuttaa Euroopan suurten festivaalien taiteellinen taso ja samalla esittää maailmalle Suomen oopperataidetta parhaimmillaan.
          

Talkootanssien jälkeen jo kymmenen muuta kantaesitystä

Savonlinnan Oopperajuhlilla on vuoden 1967 jälkeen nähty kymmenen kantaesitystä. Ensimmäisen ensi-iltansa ovat Savonlinnassa saaneet Aulis Sallisen oopperat Ratsumies (1975), Kuningas lähtee Ranskaan (1984, yhteistilaus Covent Gardenin ja BBC:n kanssa) ja Palatsi (1995), Paavo Heinisen Veitsi (1989), Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi (1997) sekä Herman Rechbergerin, Olli Kortekankaan ja Kalevi Ahon ainutlaatuinen kolmen yksinäytöksisen oopperan kokonaisuus Aika ja uni (2000).

Oopperajuhlat otti merkittävän taiteellisen askeleen kesällä 2004 esittämällä Jaakko Kuusiston perheoopperan Koirien Kalevala, jota seurasi vuonna 2006 toinen perheooppera, Jukka Linkolan Hui kauhistus. Kaudella 2007 sai kantaesityksensä Olli Kortekankaan Kansanedustuslaitoksen 100-vuotisjuhlallisuuksiin säveltämä ooppera Isän tyttö. Juhlakaudella 2008 Oopperajuhlilla kantaesitettiin jo kymmenes ooppera, kun Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuvan koiratrilogian päätösosa, Markus Fageruddin Seitsemän koiraveljestä, sai ensi-iltansa.

Kantaesitysten ohella on juhlien omana tuotantona esitetty klassisen oopperakirjallisuuden merkkiteoksia. August Everdingin legendaarinen ohjaus Mozartin Taikahuilu-oopperasta on muodostunut Oopperajuhlien ja koko suomalaisen esittävän oopperataiteen merkittävimmäksi produktioksi. Vuosien 1973 – 2006 välisenä aikana se on ollut ohjelmistossa 23 kesänä ja sen on kokenut jo ainakin kaksi oopperayleisösukupolvea.

Vierailutaloja eri puolilta maailmaa

Vuodesta 1987 ovat ulkomaiset oopperatalot vierailleet Savonlinnan Oopperajuhlilla. Ensimmäinen vierailija oli naapurista, Tallinnan Estonia-teatteri. Vuosien varrella Savonlinnassa on käynyt vieraita Aasiasta (Kiinan keskusooppera 1988, Tokion Nikikai-ooppera 1990, The New Israeli Opera 2000, Shanghain ooppera 2008) Pohjois-Amerikasta (Los Angelesin ooppera 2001), Etelä-Amerikasta (Chilen kansallisooppera 2003) sekä useita merkittäviä eurooppalaisia oopperataloja. Pietarin maailmankuulu Mariinski-teatteri esiintyi juhlilla kolmena kesänä 1995 - 1997. Olavinlinnan lavalla ovat lisäksi vierailleet mm. Lontoon kuninkaallinen ooppera (1998), Reinin kansallisooppera Strasbourgista (1999), Deutsche Oper am Rhein (2002), Latvian kansallisooppera (2004), Gran Teatre del Liceu Barcelonasta (2005), Bolognan Teatro Comunale (2006), Moskovan Bolshoi-teatteri (2007) ja Palermon Teatro Massimo (2009). Viime vuonna koettiin toisen kerran vierailevan oopperatalon paluu Olavinlinnaan Ruotsin kuninkaallisen oopperan esitysten myötä. Ensimmäisen kerran ruotsalaiset vierailivat Savonlinnassa kesällä 1989.

Omia vierailuja ulkomaille

Oopperajuhlat on myös vienyt omia tuotantojaan maailmalle. Suuren menestyksen saanut Lentävä hollantilainen esitettiin Espanjassa 1997 ja Rautavaaran Aleksis Kivi Ranskassa 1998 sekä Italiassa 1999. Kohtalon voima oli vuorossa Ruotsin Dalhallassa 2000 ja Cesarean festivaaleilla 2001. Macbeth vieraili Dalhallassa 2001 ja Chilessä 2003. Vuonna 2002 Rigoletto sai esitykset sekä Dalhallassa että Tanskan Hedelandissa. Vuonna 2003 yhteistyötä tehtiin kahteen suuntaan – Singaporessa esitettiin Turandot konserttiversiona ja Hedelandissa Lentävä hollantilainen. Vuonna 2004 vierailu kohdistui länsinaapuriin, Ruotsin Dalhallaan, ohjelmassa oopperapari Cavalleria rusticana ja Pajatso. Syksyllä 2006 Savonlinnan Oopperajuhlat vieraili Ratsumies-oopperalla Moskovan Bolshoi-teatterissa. Viimeisin vierailu oli lokakuussa 2009, kun Verdin Macbeth  esitettiin  Beijing Music -festivaalilla Pekingissä.
 

Savonlinnan Oopperajuhlista on tullut yksi Suomen kulttuurielämän valovoimaisimmista ja kansainvälisesti merkittävimmistä tapahtumista. Aino Ackté arvioi oikein: korkealaatuinen oopperaesitys romanttisessa, keskiaikaisessa linnassa "yliluonnollisen ihanan järvimaiseman keskellä" on ainutkertainen ja siksi unohtumaton elämys.